Tais olla vielä tiistai-iltaa kun kateltiin miähen kanssa kartasta vähän että missä oltiin liikuttu päivällä. Hämmennyin huonosta paikallistuntemuksestani. Tai siis lähinnä siitä, että mihin suuntaan Tampereesta erinäiset pikkupaikat sijaitsevat. Täähän on selkeesti sivistävä harrastus :D Kateltiin samalla lenkkejä, joita vois tulevaisuudessa ajella.
Keskiviikkona annoin äiteelle ensin askarteluopetusta lastenleiriä varten ja sitten taisin taas pyörähtää tontilla. Vähän myöhemmin lähdettiin ajelemaan ja mä sain valita reitin. Koska Ircnetin #mptre kanavalla oli puhuttu Valkeakoskelle menevästä Kaarina-Maununtyttären tiestä niin päätin lähteä siihen suuntaan. Ajeltiin ensin taas Saarenmaantien kautta ja nyt pystyin pitämään ajolinjat jo vähän paremmin hallinnassa, koska tie oli tuttu nyt myös omista kokemuksista.
Kaarina-Maununtyttären tielle käännyttyämme huomasin, että mulla ei ole todellakaan mitään tarvetta ajaa kovempaa kuin kyltit käskee. On aikamoisen vaikeeta nimittäin ajaa vierasta mutkatietä. Tie oli kuulemma aikaisemmin ollut aika heikossa kunnossa, mutta nyt se oli paikkailtu kuntoon. Oli kyllä aikamoista menoa mutka-ajoon tottumattomalle. Matka tuntui kovin pitkältä, mutta harjoittelua se vaan on..
Koskiin päästyämme alkoikin näkyä tuttuja maamerkkejä. Itse kun vietin elämäni 10 ensimmäistä vuotta Valkeakoskella. Melko hämmentävää oli, että esimerkiksi Apian koulu oli räjäytetty kasaan :-o Justhan mä siellä kävin ATK-kerhossa. Vai olisko siitä sittenkin reilut 20 vuotta.. Punaisella linjalla ajettiin läpi työläiskaupungin ja kaiholla muistelin entistä kotikaupunkiani. Mä niiin päräytän sinne joku päivä katsomaan Hakan peliä vanhojen aikojen muistoks syömään grillimakkaraa ja hurraamaan!
Ajeltiin takas vanhaa kolmosta pitkin ja oli kyllä mutkien jälkeen varsin mukavaa päästä päästelemään kovaa leveää tietä pitkin. Tosin aurinko tuikki aika häijysti silmiin.. Ranteetkin lakkas palelemasta, kun keksin hienon ratkaisun kesähanskojen ja takinhihojen yhteenliittämiseen. Jos ei palelluttais selkää eikä ranteita.. Ajelua olis taas pystynyt jatkamaan miten kauan vaan, mutt joskus on pakko palata kotiin. Siellä ei ookkaan tullut näinä päivinä juuri aikaa vietettyä :D Kilometrejä kertyi noin 120.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti