Tänään oli Eino Leinon päivä eli Runon ja Suven päivä. Tätä juhlistettiin toki ajelemalla ympäriinsä pitkin tulevan kotikunnan ja naapurikuntien maaseudun runollisia ja suvisia maanteitä :)
Aamulla ajelin tietysti töihin taas pärrällä ja töistä päästyäni lähdin jatkamaan siitä mihin aamulla jäätiin. Salaa vähän työajalla tutkin jo karttoja ja valitsin reitin, jota pitkin saattais ehtiä ajoissa syömään tontille miehen kanssa sovittuun aikaan. Valitsin ensin suunnaksi 9-tien ja pääsin harjoittelemaan Hervannassa hiadsajoa, kun oli ruuhka-aika ja 1 kaista pois käytöstä. 9-tiellä oli taas sellaisiakin teiden köyhiä ritareita liikkeellä että.. pääsi harjoittelemaan myös hermojen hallintaa. 9-tieltä lähhdin oikealle Suinulaan, Lihasulaan ja Liskoon päin ajatuksenani kiertää Vesijärvi. Tie oli aluksi mukava ajaa, mutta tuntui sitten kapenevan koko ajan ja muuttui loppujen lopuksi hiekkatieksi. Totesin, että se ei ole pienille sieville customeille sopeva paikka ja käännyin takaisin. Kello oli jo niin paljon, että katsoin parhaaksi jättää Vesijärven kiertämättä ja suuntailin tontille syömään eväitä. Väsymys painoin kovasti, joten lähdin kotiin nukkumaan, kun mies jäi tontille puuhailemaan.
Illalla kun mies tuli kotiin houkuttelin sen (no se on aika helppo) vielä ilta-ajelulle. Päätettiin lähteä kiertämään Vesijärveä uudestaan, nyt vaan vähän paremmin päällystettyjä teitä. Tuttua puttua 9-tietä ajeltiinkin taas kovasti, Melkein Orivedelle asti. Sieltä käännyttiin Yliskyläntielle, josta jatkettiin Orivedentietä ja Ponsantietä takaisin Kangasalle Vesijärven ja Längelmäveden välistä. Tuolla jossain pikkuteillä ajellessani ylös-alas uljaita mäkiä ja kaarrellessani mukavan pehmeitä mutkia mieheni ajaessa edellä hyvin istuva nahkatakki päällä ;) tuli mieleen, että nää hetket pitäis saada purkkiin. Tällaisilla hetkillä sitä sitten jaksaa taas talven pimeissä odottaa uutta kesää. Fiilikset oli aika lyömättömät.
Jossain Orivedellä käytiin rauhallisella leirintäalueella limppareilla, jotta nestehukka ei iskisi. Lämpötilaan kun oli vielä myöhään illallakin 23 astetta. Kangasalla ajeltiin Vahderpään ohi, jossa olen käynyt muutamia kertoja leireilemässä. Enpä oo ennen hahmottanut senkään sijaintia. Hauskaa piirrellä mieleensä lähialueen karttaa livekuvalla :) Joskus vois olla paikallaan myös kypärään kiinnitettävä kamera, kun eihän sitä jaksa pysähdellä matkalla räpsimään ja kuitenkin näkee jänniä yksityiskohtia. Matkalla tuli vastaan esimerkiksi Hauennenäntie, Rapu-Santerintie ja vähintäänkin jännittävä Salatie. Mä oon aina tykännyt lueskella tiennimikylttejä ja tää ympäriinsä kruisailu antaa siihen hyvän mahdollisuuden :) Matka jatkui komean Kuohunharjun yli Kangasalan läpi ja sitten kotiin auringon laskiessa johonkin metsän taakse. Kilometrejä tänään kertyi reilu 140km. Tää on kivaa, tätä lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti