Jee, ajokausi on vihdoin aloitettu! Hyvä ku ei mennyt toukokuun puolelle.. Viime viikonloppunahan olis ollut oikeinkin hyvät ajokelit, mutta käytiinkin Varsovassa kuolaamassa paikallista pyöräkantaa. Oli upea keli ja tiet piukkaan toinen toistaan uudempia ja kiiltävämpiä vehkeitä. Ja kovaakin ajoivat kaupungin keskustassa joten hyvin kuului aina kun joku lähti liikkeelle. Onneks isompien teiden alta oli alikulut.. Käytiin myös etsimässä paikallinen moottoripyöräkauppa, jos olis vaikka ihan pikkasen päivittänyt varusteita, mutta samat hinnat siellä oli kui täälläkin eikä ollut oikeita kokoja vaikka malleja löytyikin melkoisen hyvin.
Eilen sitten vihdoin pääsi käynnistelemään sitä omaa pyörää. Akkua ei tullut ladattua ajoissa etukäteen, mutta auto suostui ystävällisesti antamaan lisävirtaa. Kuitenkin lähti niin heleposti käyntiin, että piti mennä tiputtamaan penkkiä takaisin kiinnittäessä mutteri sinne pärrän sisuksiin, jotta sai vähän lisäprojektia. Hyvä jos ees vartin sai hukattua siihen touhuun ja joskus ennen kuutta oli kaksi pyörää lähtövalmiina ja varusteetkin suunnilleen löydetty. Ajokausien välillä tapahtunut muutto vähän vaikeutti tuota tavaroiden löytymistä...
Tankin kautta lähdettiin ihan vaan vähän maltillisesti ajelemaan siihen lähiympäristöön. Syksyllä Roomasta ostetut erityisesti moottoripyöräilijöiden moottoripyöräilijöille suunnittelemat Oakleyn aurinkolasit blokkasivat aurinkoa kohtalaisesti vaikka aika häikivää oli silti. Suorastaan komia auringonpaiste! Lämpötila oli 13 vaiheilla, joten aurinkoa siihen tarvittiinkin. Melko monta muutakin motoristia oli liikenteessä. Alkuajelu meni siinnä, että koitti jälleen löytää simmoista sopivaa rentoa ajoasentoa ja muistaa kaikki mitä The Sensei Hannu mulle pärräkoulussa opetti. Pään kääntö ja kropan asento, vaihteet ja jarrutus.. joo-o kyllä ne sieltä lähtee. Vilkun käyttö ja siis varsinkin sen vilkun pois ottaminen sujuivat jo varsin mallikkaasti :D
Me ei oltu syöty kotona mitään, koska mieli poltteli tielle, joten reitti kulki Kangasalta Pispalan perinnemaisemiin ja legendaariseen Vaakon Nakkiin. Isi on mulle pienenä opettanut, että grillillä syödään munahampurilainen ja maito, joten niillä mentiin. On ne kyllä komialle paikalle nakkikioskinsa rakentaneet ja asiakkaita riitti mukavasti koko ajan ilman että kenenkään tartti hirmusti kuitenkaan jonotella. Koska tarkoituksena oli pysyä ihan vaan siinä lähiseudulla, jos sattuis pärrät alkaa hassutteleen talvitauon jäljiltä, pyyhkäistiin takaisin Kangasalle ja vähän ohi katselemaan maisemia tällä hetkellä Vehoniemen harjulle. Kaffio oli just mennyt kiinni joten kaakaot jäi tällä kertaa saamatta. Ei siinnä sitte auttanut, kun käydä hakemassa matkalla maitoa ja mennä kotiin minttukaakaolle. Pyörät sai tällä kertaa jättää oikein talliin suojaan :) Pikku alkuverryttelyllä matkaa mittariin kertyi 65km.
Pakko muuten vielä hehkuttaa, että syksyllä 15 täyttänyt pikkuveljeni päätti hypätä suoraan mopovaiheen yli ja hankkia Custom kevarin eli Honda Rebelin :D Tosin nyt sen pitää vähän täs sitten opetella sitä syksyä. Kaverit ja työkaverit intoilevat myös korttien ja pärrien hankkimisesta (innokkaimmilla on pärrä odottamassa jo). Tästä se alkaa, upea ajokesä!
Eilen sitten vihdoin pääsi käynnistelemään sitä omaa pyörää. Akkua ei tullut ladattua ajoissa etukäteen, mutta auto suostui ystävällisesti antamaan lisävirtaa. Kuitenkin lähti niin heleposti käyntiin, että piti mennä tiputtamaan penkkiä takaisin kiinnittäessä mutteri sinne pärrän sisuksiin, jotta sai vähän lisäprojektia. Hyvä jos ees vartin sai hukattua siihen touhuun ja joskus ennen kuutta oli kaksi pyörää lähtövalmiina ja varusteetkin suunnilleen löydetty. Ajokausien välillä tapahtunut muutto vähän vaikeutti tuota tavaroiden löytymistä...
Tankin kautta lähdettiin ihan vaan vähän maltillisesti ajelemaan siihen lähiympäristöön. Syksyllä Roomasta ostetut erityisesti moottoripyöräilijöiden moottoripyöräilijöille suunnittelemat Oakleyn aurinkolasit blokkasivat aurinkoa kohtalaisesti vaikka aika häikivää oli silti. Suorastaan komia auringonpaiste! Lämpötila oli 13 vaiheilla, joten aurinkoa siihen tarvittiinkin. Melko monta muutakin motoristia oli liikenteessä. Alkuajelu meni siinnä, että koitti jälleen löytää simmoista sopivaa rentoa ajoasentoa ja muistaa kaikki mitä The Sensei Hannu mulle pärräkoulussa opetti. Pään kääntö ja kropan asento, vaihteet ja jarrutus.. joo-o kyllä ne sieltä lähtee. Vilkun käyttö ja siis varsinkin sen vilkun pois ottaminen sujuivat jo varsin mallikkaasti :D
Me ei oltu syöty kotona mitään, koska mieli poltteli tielle, joten reitti kulki Kangasalta Pispalan perinnemaisemiin ja legendaariseen Vaakon Nakkiin. Isi on mulle pienenä opettanut, että grillillä syödään munahampurilainen ja maito, joten niillä mentiin. On ne kyllä komialle paikalle nakkikioskinsa rakentaneet ja asiakkaita riitti mukavasti koko ajan ilman että kenenkään tartti hirmusti kuitenkaan jonotella. Koska tarkoituksena oli pysyä ihan vaan siinä lähiseudulla, jos sattuis pärrät alkaa hassutteleen talvitauon jäljiltä, pyyhkäistiin takaisin Kangasalle ja vähän ohi katselemaan maisemia tällä hetkellä Vehoniemen harjulle. Kaffio oli just mennyt kiinni joten kaakaot jäi tällä kertaa saamatta. Ei siinnä sitte auttanut, kun käydä hakemassa matkalla maitoa ja mennä kotiin minttukaakaolle. Pyörät sai tällä kertaa jättää oikein talliin suojaan :) Pikku alkuverryttelyllä matkaa mittariin kertyi 65km.
Pakko muuten vielä hehkuttaa, että syksyllä 15 täyttänyt pikkuveljeni päätti hypätä suoraan mopovaiheen yli ja hankkia Custom kevarin eli Honda Rebelin :D Tosin nyt sen pitää vähän täs sitten opetella sitä syksyä. Kaverit ja työkaverit intoilevat myös korttien ja pärrien hankkimisesta (innokkaimmilla on pärrä odottamassa jo). Tästä se alkaa, upea ajokesä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti